Vaaka ja todellisuus

Laihtumisen pitäisi tarkoittaa elimistön rasvan määrän vähenemistä, mitä voidaan seurata punnituksella.  Harvakseltaan punnitseminen näyttää edistymisen, vaikka monenlaiset asiat voivat vaikuttaa punnitustulokseen.

Yksi voimakkaasti painoon vaikuttava tekijä on nesteen määrä elimistössä. Käsittääkseni on olemassa urheilulajeja, joissa kisojen pienempään painonluokkaan pääseminen tarkoittaa nesteenpoistajia ja reipasta saunomista, mitä ei voida pitää terveellisenä.

Toki aivan tavallinenkin saunominen ilman tarvittavaa nestetankkausta voi vaikuttaa. Lisäksi kuukautiskierron vaihe ja ruoan suolaisuus vaikuttavat elimistössä olevaan nestemäärään. Olen myös ymmärtänyt, että reipas liikunta saattaa nostaa painoa.

Suolistossa oleva massa vaikuttaa myös omalta osaltaan. Vähäkuituisesta ruokavaliosta terveelliseen vaihtaminen voi nostaa painoa hetkellisesti, vaikka elimistössä oleva rasva hitaasti vähenisikin.

Vaaka vaikuttaa punnitustulokseen, ja on pakko sanoa, että eivät omat kokemukseni tavallisista henkilövaaoista ole niin mairittelevia. Minulla oli oma vaaka viime vuosituhannen loppupuolelle. Nyt myönnän, että ensin opin astumaan vaa’alle niin, että sain pari kiloa alemman lukeman. Enkä varmaankaan ole ainoa, joka on havainnut vastaavia mahdollisuuksia itsensä huijaamiseen.

Vähitellen havaitsin, että vaakani näytti vähemmän kuin vaikka uimahallin vaaka. Silti oli järkytys tajuta, että painoin oikeasti seitsemän kiloa enemmän kuin mitä vaakani näytti. Viimeinen pisara oli, kun nousin vaa’alle täyden litran maitopurkin kanssa, mutta vaa’an lukema ei noussut kiloa.

Vaaka saattaa myös näyttää eri tavoin riippuen siitä, miten on pukeutunut. Uteliaisuudesta punnitsin keittiövaa’alla muutamia käyttämiäni vaatteita ja kenkiä

  • farkut 409 – 485 g
  • alushousut ja rintaliivit 80 – 134 g
  • sukat 31 g
  • sukkahousut 17 g
  • trikoopaita 148 – 170 g
  • kenkäparit 408 – 816 g

Selvästikin kengät kannattaa jättää pois, sillä kevyin ballerinani painoi 204 g, joten pari painaa 408 g ja kumisaappaat 808 g. Vaatteista tulee ylimääräistä painoa noin 600 g, mutta vaihtelu jää reiluun sataan grammaan.

Olen miettinyt sitä elokuun 2008 painoa 94,1 kg. Se oli uimastadionin vaa’alla, mutta olin täysin pukeutuneena ja jopa lenkkarit jalassa. Saattaa olla, että oikeasti painoin silloin reilut 92 kg.

Minulla oli myös vaihe, että kävin vaa’alla ehkä kerran kahdessa vuodessa. En halunnut nähdä niitä lukemia. Joskus olen miettinyt, olisiko laihtumista edistänyt, jos olisi ollut mahdollisuus punnituttaa itsensä niin, että ei olisi nähnyt lukemaa. Lukema olisi ollut tallessa ja vain jos olisi laihtunut, olisi onnistumisesta mainittu.

Minulla ei ole ollut omaa vaakaa vuosiin, mutta nykyään piskuinen punnitusporukkani mahdollistaa vaa’an lukeman näkemisen kuukausittain. Ehkä olisi hyvä ottaa vertailulukema jollain toisella vaa’alla, mutta se on vasta aikomuksena.

Punnituksessa pukeudun farkkuihin, ja jätän vain kengät ja mahdollisen villatakin pois. Ilman farkkuja painolukema putoaisi puolisen kiloa, mutta se tuntuu turhalle. Koska joka kerta pukeudun lähes samalla tavalla, niin minulle riittää, että paino ylipäänsä putoaa enkä tarvitse tarkkaa lukemaa.

On monia, jotka punnitsevat itsensä päivittäin. En itse suosi sitä tapaa johtuen niin monista mahdollisista häiriön aiheuttajista. En halua miettiä, että olenko syönyt suolaista ruokaa tai miten liikunta on vaikuttanut painoon. Kuukausittaisessa punnituksessa häiriötekijät eivät näy, joten painon pitää olla alempi kuin edellisellä kerralla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.