Liikettä niveliin

Nivelrikko kuulostaa sanana kauhealta, mutta hiljattain Helsingin Sanomien jutun ansiosta olen tajunnut, että meitä on miljoona. Kyllä, se on lähes viidesosa kansasta.

Kannattaa huomata, että nivelrikon oireiden kirjo ulottuu muutaman minuutin lievästä kivusta kuukaudessa polvileikkauskuntoon, jolloin pisin kävelymatka on alle sata metriä. Lisäksi tämä tauti etenee hitaasti useimmilla, ja esimerkiksi minun polvia ei leikata ainakaan viiteen vuoteen. Sopivasti liikkumalla tilanteen saa kohtuulliselle tasolle, sillä tässäkin taudissa liike on lääke.

Sunnuntaina kävelin yli neljä kilometriä ilman ongelmia, joten olen taas aika mukavassa kunnossa. Kesällä kuumuus rajoitti liikkumistani, ja välillä oli pieniä hankaluuksia. Kokeilin hiljattain pitää steppilautaa keittiössä, ja ehkä se vähän vetreytti polvia.

Eniten on tänä syksynä ollut iloa oivalluksesta, että kannatta useasti heilutella sääriä. Esimerkiksi yöllä havahtuessani heilutan kyljellä maaten muutaman kerran sääriäni.

Ensimmäisen kerran nivelrikkokipu osui kunnolla vasempaan polveen syksyllä 2009, ja muistan miten lääkäri silloin neuvoi seuraavan liikkeen, jossa sääriä liikutetaan ylös ja alas.

Mielestäni lääkäri puhui vain, miten polven pienet lihakset voimistuvat tätä liikettä tehdessä. Täytyy sanoa, että eipä  tullut tätä liikettä paljoa tehtyä, sillä silloin se tuntui jotenkin hankalalta. Mitä ylemmäs sääri nousi, sitä vaikeammaksi liike kävi, mutta nykyään tämäkin menee helposti.

Tuon lääkäritapaamisen jälkeen polvet pikku hiljaa vetreytyivät, ja ehdin seitsemän vuotta kävellä rappusia sujuvasti molempiin suuntiin ja juosta junaan. Keväällä 2017 tuli seuraava sairasloma oikean polven takia, mutta onneksi taas polvet ovat vetreytyneet.

Olen alkanut nyt suosia seuraavia liikkeitä, jossa tärkeää on, että liikettä tapahtuu nimenomaan polvessa. Esimerkiksi selällään maaten voi tehdä seuraavaa liikettä, jolloin se on edellistä vähän helpompi.

Vielä helpommaksi liike menee, jos makaa kyljellään. Seuraava kuva on ikäänkuin otettu katosta alaspäin. Tämä liikkeen voi tehdä myös puolimakaavassa asennossa sohvalla.

Lisäksi ajoittain nostelen polviani, jonka pystyy tekemään pienessä tilassa kuten pöydän alla, junassa tai autolla ajaessa liikennevaloissa seisoessa.

Aivan muutama heilautus tai nostelu riittää. Joskus unohdun sohvalla lukemaan pitkään kiinnostavaa kirjaa, mutta sitten taas havahdun tekemään pari liikettä. Kiintoisasti television katselu on siinä mielessä terveellisempää, että mainostaukoja on monasti vartin välein, jolloin olen noussut seisomaan ja ravistellut jalkojani.

Nämä liikkeet ovat vain kimmoke pieneen liikkumiseen, ja jokainen voi kehittää itselleen sopivat liikkeet. Polvet pysyvät kunnossa, ja saattaa olla, että näinkin pieni liikunta vähentää tarpeetonta nälkää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.