Uudet uimalasit

Viime keväänä oli Helsingin Sanomissa juttu ns. mökkirinnasta eli uintityylistä pää veden pinnalla. Tunnistin oman tyylini, ja kesällä jopa ostin uimalasit. Ostin ensimmäiset käteen osuneet, mutta jos olisin tehnyt virheostoksen, niin montaa euroa ei olisi mennyt hukkaan.

Keskiviikkona kävin ensimmäisen kerran tänä syksynä uimahallissa uimassa, ja otin uimalasit käyttöön. Vähän sähläilin uimalasien paikoilleen laittamisen kanssa, sillä ponihännän yli taakse oli inhottava venyttää nauhaa. Sinänsä lasit istuivat hyvin, eikä vettä todellakaan tullut silmiin.

Täytyy myöntää, että on paljon helpompi painaa pää veteen, jos käyttää uimalaseja. Voi olla, että pystyin liukumaan potkujen jälkeen vähän pitempään, mutta mitään merkittävää eroa en huomannut. Voin kyllä ajatella käyttäväni uimalaseja jatkossakin, ei se niin vaikeaa ollut.

Toisaalta kun nyt aloitin tekniikkani korjaamisen, ja tuossa artikkelissa oli vielä kaksi muuta tapaa parantaa uintitekniikkaa, niin onhan tässä vielä tekemistä. Potkujen alussa pitää koukistaa nilkkoja, ja liukujen voisi antaa pidentyä.

Uin ensin kolmesataa metriä, kävin istumassa poreissa ja uin vielä sata metriä. Taas huomaan puolustelevani, että eihän tämä nyt niin pitkä matka ole, mutta minulle aivan riittävä alkuun. Tämä matka meni kevyesti, eikä aiheuttanut seuraavana päivänä mitään kipuja.

Viime keväänä uin tämän verran, joten kunto on pysynyt kokolailla samana tämän kesän. Tästä on helppo jatkaa.

Huomaan myös, että kaikenlaista liikuntaan liittyvää tarviketta olen hankkinut tänä kesänä. Matkamittari, uimalasit, aktiivisuusranneke ja steppilauta osaltaan tekevät liikunnasta kiinnostavampaa tai miellyttävämpää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.