Suoliston tulkinnat

Ajatusleikkini pohjautuu kahteen asiaan. Ensinnäkin, että suolistolla on saman verran älykkyyttä kuin koiralla. Toiseksi että suolisto on aina varautumassa nälkäkausiin ja pelkäämässä nälänhätää.

Tässä postauksessa tarkoitan keitaalla paikkaa, jossa on riittävästi ruokaa ja juomaa sen asukkaalle, joten suoliston ei tarvitse pelätä nälänhätää ja se voisi rauhoittua.

Laihtumista varten suolisto pitäisi saada vakuutettua, että kaikki on hyvin. Suolisto ei näe, ei kuule eikä osaa lukea. Toisaalta suolisto varmasti tekee omat päätelmänsä sisään tulevasta ruoasta, ja varmasti päätelmät pohjautuvat puutteenalaisten vuosituhansien kokemuksiin. Voin kuvitella, että suolisto tutkii millaisia määriä mitäkin ruoka-ainetta tulee käsiteltäväksi ja miten usein.

On helppoa kuvitella, että nälkäkauden lähestyessä ruokamäärä vähenee rajusti. Se on laihduttajan kannalta ikävä tilanne, koska järki käskee laihduttamaan, mutta suolisto tulkitsee tilanteen nälänhätänä, ja silloin pitää saada ruokaa kaikin keinoin.

Nälän iskiessä varmaankin ruokalajien määrä vähenee, ja lopulta syödään heti se, mitä löydetään. Monikin laihduttaja on päässyt kokemaan, miten yllättävän hyvälle täysi roskaruoka maistuu, kunhan ensin on kunnolla nälkäinen.

Laihduttaessa suolistolle ei voi näyttää ”rätinkiä” eli laskelmaa eikä suolisto myöskään usko puhetta. Monasti kuvitellaan, että kun ihminen tajuaa järjellään jotain, niin samassa hetkessä hän kykenisi muuttamaan toimintaansa. Minusta muuttuminen on oppimisprosessi, jossa ajoittain tehdään virheitä ja välillä otetaan askel taaksepäin, ennen kuin päästään kaksi askelta eteenpäin.

Joskus jopa mietin, että kaikenlaiset ”kikka kutoset”, mitä meille laihtumista haaveileville tyrkytetään, onnistuvat vain niiden kohdalla, jotka lopettavat syömisen stressiaikoina. Jos taas on tätä minun tyyppiäni, joille sokeri ja rasva alkavat nimenomaan maistua hankalina aikoina, niin ihan turha yrittää laihtua millään pikakonstilla.

Enkä edes usko, että mikään ruokaan liittyvä pohdinta tekisi ihmiselle hyvää. Voin kuvitella, että nälänhädässä ihmiset miettivät tarkkaan syömisiään, mikä taas saattaisi olla viesti suolistolle valpastua tarkkailemaan tilannetta.

Jos näin ajattelee suolistonsa toimintaa, alkaa tuntua parhaimmalta monipuolinen, maukas ja säännöllinen syöminen. Silloin suoliston voi kuvitella saapuneen keitaalle, eikä ole enää tarvetta ahmia.

Luulen, että meissä laihduttajissa on paljon niitä, jotka eivät uskalla syödä säännöllisesti. Ajatellaan, että jos syö vain muutaman kerran päivässä, niin vain muutaman kerran joutuu hallitsemaan mielihalujaan.

Saatetaan myös ajatella, että aterioitaessa viisi kertaa päivässä syödään enemmän kuin jos aterioitaessa kaksi kertaa päivässä. Olen omalla kohdallani huomannut, että jos ateriavälini venyy liian pitkäksi, niin rasvainen ruoka alkaa maistua turhan hyvälle.

Minulle sopii se, että syön viisi kertaa päivässä, ja se tuntuu vähentävän ruokahaluani. Suolistoni saa kuvitella olevansa keitaalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.