Pyöräilyn riemua

Se viikko sitten pyörääni asennuttamani matkamittari on yllättävän hauska laite. Nytpähän tuli tarkastettua, että

  • pyöräilyreittini töihin 1,6 km
  • töistä lähikirjastoon 2,3 km
  • lähikirjastosta kotiin 0,7 km

Toki matkamittarin opettelussa on ollut kyllä hilpeyttä herättävästi kaikenlaista ongelmaa, vaikka laite itsessään on yksikertainen. Väitetäänhän kuitenkin, että mikään ei ole idioottivarmaa, sillä idiootit ovat niin nerokkaita.

Sunnuntaina en muistanut ottaa mittaria mukaan, koska lähdin vähän kiireessä, ja sattumalta pyöräilinkin lähes kymmenen kilometria. Eivätkä myöskään pöyräilykauden alun muutamat työssäkäymiset näy mittarissa. Kilometreja on vasta kolmekymmentä, ja ehkäpä saman verran on tullut ajettua ilman mittaria. Nyt säilytän mittaria kypärän sisällä olevien pyöräilylasien päällä samassa pyöräilytarvikkeiden korissa.

Maanantaina mittari meinasi jäädä pyörään työpäivän ajaksi. Muutaman minuutin päästä kiiruhdin takaisin, eikä onneksi kukaan ollut tarvinnut sitä.

Mittarissa on tavalliseen käyttöön vain yksi nappi, jolla tökkäämällä pääsee neljälle eri näytölle. Näytöillä ovat kulunut matka ja nopeus,  matka-aika, kokonaismatka ja lopuksi kellonaika.

Jos haluaa nähdä yksittäisen matkan tiedot, niin mittari nollataan. Nyt jaksan lukea ohjeesta, että nappulaa olisi pitänyt painaa neljä sekuntia. Ohje jäi lukematta, koska kieliä oli kymmenen mukaan lukien tanska, liettua ja ukraina.

Joten ensimmäisellä kerralla hipaisin mittaria, eikä mitään tapahtunut. Seuraavalla kerralla uskalsin jo painaa pitempään, mutta taas huomasin, että edellistä mittausta jatketaan. Kolmannella kerralla sain jo tekstit TRIP RESET näkyviin, mutta taaskin lopetin painamisen liian aikaisin. Vasta kun ensimmäinen näyttö nollalukemin tuli näkyviin nollaus oli onnistunut.

Eilen kävin Tarjan luona, ja matkaa on periaatteessa vajaat kymmenen kilometria. Paitsi että muistin reitin alun väärin, ja kävin pyörimässä omakotialueella ”ei täällä tämän näköistä pitäisi olla ja aurinkokin paistaa väärästä suunnasta”.

Kaivoin  älypuhelimen esiin, ja toki Google Maps nätisti näytti sijaintini. Katujen nimet olivat todella pienellä fontilla, ja kun sain kartan suurennettua, niin teksti kadun nimestä pieneni. Enkä tietenkään ollut ottanut silmälaseja mukaan. Kilometrin verran tuli ylimääräistä pyörimistä, ja jouduin jopa tekstaamaan Tarjalle, että tulen vartin myöhässä.

Eilisen mukava asia oli  Kevyen liikenteen reittiopas , jolla yllätyksekseni löysin näppärämmän reitin. Ainoa hankaluus ohjelmassa oli löytää Hae-painike, joka on ensin surkean kapoinen harmaa suikale. Painike muuttui oranssiksi kirjottamalla osoitetiedot, mutta oli edelleen surkean pieni.

Otin ruutukopioista tulosteen, sillä en halunnut yrittää tihrustaa näytöltä reittiä  kirkkaassa päivänpaisteessa. Täytyy sanoa, että kyllä täällä pääkaupunkiseudulla on upea kevyen liikenteen verkosto, ja tällaisella hellesäällä on mukava pyöräillä, varsinkin kun vanhassa autossa ei ole ilmastointia.

Pyöräillessä nappasin kuvan syreeneistä, jotka ovat alkaneet kukkia hämmästyttävän nopeasti.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.