Kuri, kylläisyys vai kyllästyminen

On olemassa vaahtokarkkikoe, jossa lapsen eteen laitetaan vaahtokarkkeja. Mikäli lapsi jaksaa hillitä itseään, hän saa enemmän vaahtokarkkeja. Kokeen väitetään mittaavan itsekuria. En voi kuitenkaan olla miettimättä, että kuinka pitkä aika edellisestä ateriasta on näillä lapsilla ja onko asiaa otettu huomioon koetta järjestäessä.

Puhutaan että tarvitaan itsekuria laihduttamiseen, ja pahimmillaan laihduttajat kohtelevat itseään kuin alakoululaisia tai keskitysleirivankeja. En voi olla miettimättä, 0nko kuri se asia, minkä haluaa omasta elämästään muistaa.

Monet väittävät, että heillä ei ole itsekuria, mutta kuitenkin samat henkilöt vuosi toisensa jälkeen menevät räntäsateeseen odottamaan bussia. Lisäksi jos johonkin tiettyyn tapaan laihtua vaaditaan valtavaa määrä itsekuria, niin eikö kannattaisi etsiä itselleen sopivampi tapa.

Voihan olla, että tarvitaan itsekuria, jos tavoittelee median ihanteena tyrkyttämää kokoa, jossa painoindeksi on alle kahdenkymmenen. Minulle tavoitteeksi riittää pikku hiljaa laihtuminen ja haavepainonikin painoindeksi on 22, joten en koe tarvitsevani itsekuria.

Koen olevani kylläinen, kun kaiken muun lisäksi syön päivittäin puolisen kiloa vihanneksia, hedelmiä ja pähkinöitä. Pidän kasvisten värien yhdistelmistä, niiden mauista ja suutuntumasta. Yleensä lautasellani on vähintäänkin punaista, vihreää ja rouskahtavaa.

Punainen on monasti tomaattia, mutta se voi myös olla paprikaa tai jopa omenaa. Vihreä on yleensä jotain salaattia, ja tällä hetkellä pidän Ruustinnan salaatista. Mutta vihreä voi olla myös avokado tai kurkkua. Lisäksi pidän rouskuttelusta, joten lautasellani on monasti porkkanaa, lanttua tai omenaa.

Kylläisyyttä antaa myös se, että syön nykyään viisi kertaa päivässä. Muistan aikoinaan kokeilleeni iltapäivän välipaloja, ja pidin niitä lähinnä rasittavina ja hankalina muistaa. Kun aloin syödä myös illalla jotain pientä ja kohtuullisen terveellistä, kuten lasi maitoa ja pari taatelia, niin aloin olla kylläinen.

Kylläisyyden hyvä puoli on se, että ei tee mieli ahmia. Kun kylläisenä menen kauppaan, niin enimmäkseen ostan järkevästi. Tänään toki mukaan tarttui Domino-keksejä, sillä veljeni tulee sunnuntaina käymään.  Kylläisenä myös jaksan tehdä itseäni kiinnostavia asioita, ja elämä tuntuu hyvälle.

Astetta pitemmälle menee kyllästyminen. Kyllästymisen perusajatus on, että jotain on toistunut niin monta kertaa, että sitä ei enää halua uudestaan. Olen kuullut kertomuksen, miten lapsena ahmittu mansikkajäätelö vieläkin vaikuttaa. Kyllästyminen on helpompaa, kun ensin on kylläinen.

Kuri toimii joillain, ja varsinkin jos riittää energiaa. Mutta väitän, että on paljon helpompaa elää, kun on kylläinen ja mielellään jopa kyllästynyt herkkuihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.