Porkkanoita sydänsuruihin?

Artikkeli Hampurilaisateria ja lihapulla-annos ovat saman­kokoiset, mutta vain toinen niistä lihottaa – painonnousun perimmäinen syy löytyy mahasta, joka ei ymmärrä kaloreista mitään julkaistiin Helsingin Sanomissa eilen. Moni asia tuntui järkevältä, mutta silti jäin vähän kapinamielelle.

Hilpeitä olivat mahan toimintaa ohjaavat säännöt ”Syö aina, kun ruokaa on tarjolla. Jos sitä tarjotaan ylenpalttisesti, mätä ähkyyn asti.” Näin varmasti on, jos elää jatkuvasti niukkuudessa tai vaikka koko ajan laihduttaa. Väitän kuitenkin, että jos ihminen syö säännöllisesti, niin tarvetta ähkysyömiseen ei ole.

Artikkelissa tuotiin esiin Mustajoen uusin kirja. Ainakin aiemmissa Mustajoen kirjoissa yksi asia aina jää taustalle: tunteiden vaikutus syömiseen. Ehkä olen väärässä, mutta minulle on tullut vaikutelma, kuin että hänellä ei ole koskaan elämässään ollut täydellisen avuttomuuden hetkeä. Sellaista tilannetta, että on kuin lastu laineilla, eikä pysty tekemään mitään. Voihan olla, että hän on ollut niin onnekas, että on jopa välttynyt sydänsuruilta.

Sydänsuru on esimerkki tilanteesta, jolle (välttämättä) ei mahda mitään. Tai elämässä voi tulla aivan muunlaisia ongelmia, joille ei itse voi mitään. Vuosituhannen vaihteessa seurasin laihdutuspalstaa, ja valitettavasti näppituntumakseni jäi, että monen todella muhkean lihavuuden taustalla on raiskatuksi joutuminen tai muu kaltoinkohtelu. Kerroin aiemmassa postauksessa  televisiosarja Hengenvaarallisesti lihavan antamasta mielikuvasta, että ihmisellä on ollut jossain vaiheessa todella paha olla, kun hän on lihonut.

En todellakaan usko, että sydänsurusta kärsivä ihminen pidättäytyisi syömään porkkanoita, sillä kyllä se perinteinen lääke sydänsuruun on suklaa. Elimistö tulkitsee kaikki ongelmat nälänhädän uhaksi, ja silloin on hyvä saada energiatiheää ruokaa. Vaikka maha ei enää erota porkkanoita suklaasta, niin kyllä suu sen maistaa.

Toki enimmäkseen terveellisen ruoan syöminen ja annoskoon pienentäminen auttavat laihtumaan. Kuitenkin elämässä tuppaa olemaan, että mihin kiinnittää huomiota niin se alkaa kasvaa. Pahoin pelkään, että jos vain tuijottaa sitä, mitä syö, niin syömisen määrä alkaa kuitenkin kasvaa.

Pehmeitä menetelmiä käytettäessä koirien huonoa käytöstä muutetaan siten, että koiralle annetaan niin paljon kiinnostavaa puuhaa, että pahanteko unohtuu. Mietin, että auttaisiko sitä sydänsuruista ihmistä, jos löytyisi jotain mukavaa puuhaa.

Lisäksi tässä alla on kuva tämän päivän aamiaisestani, joka on aika tyypillinen. Aamianen sisältää puuroa, punaisia ja vihreitä kasviksia, jotain nakerreltavaa, kananmunan ja maitolasin proteiinin lähteenä sekä pikku kipollisen pähkinöitä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.