Kokemukseni personal trainerista

Ennen piskuista ja nyttemmin hajonnutta punnitusporukkaa kokeilin personal traineria. Aina välillähän näkee lehtien palstoilla kehuvia juttuja, joissa joku kummin kaima on kuulemma onnistunut laihtumaan moisen avulla.

Voi olla, että jos olisin valinnut paikan paremmin tai käyttänyt enemmän aikaa valmentajan valitsemiseen, niin olisin onnistunut paremmin. Ja olihan se vähän uhkarohkea maksaa satoja euroja etukäteen, mutta mitään mahdollisuutta tutustumiseen ei ollut.

Eihän se sitten toiminut. Ei se kirpaiseva hinta millään tavalla saa omaa itseä muuttumaan. Tai jos rahan törsääminen auttaisi laihtumaan, niin silloinhan kannattaisi itse repiä satasia.

Olin kuvitellut, että valmennuksessa huomioidaan valmennettavan tilanne, jolta pohjalta aletaan tutkia, että mitä kannattaisi tehdä. Sen sijaan ensin täytin kyselylomaketta, jolla vain koetettiin välttää tilannetta, että valmennettava saisi liikunnasta vammoja. Lisäksi sain kyllä jonkinlaisen ruokavalio-ohjelman, mutta kyllähän sellaisia kehittää kuka tahansa.

Liikuntavalmennus oli sitä, että valmentaja seisoi tärkeän näköisenä vieressä, ja sanoi kuinka monta kertaa mitäkin liikettä kuntosalilaitteella piti tehdä. Koin että minua painostettiin liikkumaan enemmän kuin mitä olisin halunnut tai kyennyt. Täytyy sanoa, että siinä tilanteessa liikunnan ilo oli kaukana.

Lisäksi tämä mies oli mahdottoman puhelias, ja kertoili mielellään omasta tilanteestaan, mutta ei ollut yhtään kiinnostunut minun tilanteestani. Esimerkiksi isäni oli kuollut edellisen vuoden aikana, mutta en kokenut, että valmennuksessa olisin luontevasti voinut nostaa asiaa esiin. Väitän kuitenkin, että vanhemman kuolema on niin iso asia, että se tulisi tietää.

Mies myös kertoi karppaavansa, ja kohta myöhemmin selitti kuinka hänen lääkärinsä oli maininnut kohonneen kolesterolitason. Tuntui oudolta, että minä maksavana asiakkaana selitin miehelle, miten pähkinät tekevät hyvää kolesterolitasolle.

Ensimmäinen kerta meni ihan uteliaisuudesta, mutta sitten aloin miettiä, että haluanko tätä todella. Valmentaja painosti yli omien rajojeni, mutta he eivät olleet vastuussa mahdollisista liikuntavammoista. En kokenut toimintaa luotettavaksi ja tavoitteisiini sopivaksi.

Satuin myös käymään lääkärilläni, joka vahvisti, että liikunnan ilo on ensiarvoisen tärkeää. Jätin menemättä toista kertaa. Aikanaan sain kuluttaja-asiamiehen avulla puolet rahoista takaisin, ja ikuisen vieroksunnan personal trainereihin.

Punnitusporukassamme painoni tippui vuosien aikana kymmenisen kiloa.  Kävin viikolla vaa’alla, ja painoni alusvaatteisillani oli 80,9 kg. Ajattelen niin, että normaalit vaatteet painavat kuutisensataa grammaa, joten muiden kuukausien kanssa vertailukelpoinen lukema on 81,5 kg, mikä on 0,3 kg vähemmän kuin viime kuussa. Olisi kiva, jos paino alkaisi taas pikku hiljaa tippua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.