Koleaa kevättä

Kolea kevät tuntuu junnaavan paikoillaan, eikä sää oikein lämpene. Aurinko on piiloutunut aivan liian monena päivänä pilviverhon taakse. Muuttolinnut ovat jääneet odottamaan parempia kelejä ja luonto nuokkuu yhä nuhjuisen näköisenä.

Oma oloni on samankaltainen. Tuntuu että mikään ei edisty, ja hoidan vain pakolliset työt, mutta mitään muuta en jaksa. Olen väsynyt. Aikoinaan minulle tuli stressin merkkinä ihottuma oikeaan kyynärtaipeeseen, mutta kymmenkunta vuotta sitten se muuttui. Nyt minulla on ärsyttävästi alkanut elohiiri vipattaa vasemman silmän alla.

Töitä on juuri nyt paljon, enemmän kuin pitäisi. Silloin kun olen jaksanut organisoida ja hyödyntää hiljaisemmat kaudet, niin monasti olen saanut asiat rullaamaan. Nyt nuo eivät riitä, sillä töitä on vain liikaa.

Hyvä puoli asiassa on se, että kun vielä reilun viikon jaksan painaa, niin sitten lähtee helpottamaan ja työmäärä palautuu normaaliksi. Lisäksi näyttäisi siltä, että tämän vuoden loppuun asti välttyisin tällaiselta työruuhkalta.

Iltaisin olen vain lysähtänyt sohvalle ja katsonut paljoakaan valitsematta televisiota. Pyöräily ei ole kiinnostanut, koska on ollut niin kylmä, ja muukin liikunta on jäänyt vähäiseksi. Enkä jaksa innostua tekemään mitään muutoksia tämänhetkiseen elämään.

Uskallan toivoa, että pääsiäinen ei paljoa lihottaisi. Söin vajaan pussillisen pääsiäisrakeita ja pari mämmituokkosta. Muutaman kerran tein itse paremman aterian ja samaten muutaman kerran pääsin valmiiseen juhlapöytään. Mutta noin muuten elämä on pysynyt aika lailla mallillaan.

Taitaa olla, että suurin pinnistys töiden ulkopuolelta on nyt vaa’an ostaminen ennen seuraavaa punnitusta 15. toukokuuta. Muutoin vain yritän hoitaa työni asiallisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.