Pääsiäisen tarjontaa

Pääsiäisestä tulee mieleen vanhasta muistista ensimmäisenä makeat herkut. Lähikaupan hyllyllä on ollut värikkäitä rakeita ja erilaisia suklaamunia, kuten pieniä massalla täyttyjä, sormuksia sisältäviä ja myös aidon munakuoren täyttäviä suklaamunia. Olen katsellut näitä makeisia, mutta vielä en ole yhtään ostanut, ja ehkei tarvitsekaan. On siitä oma ilonsa, että makea ei enää niin maistu.

Pääsiäisen jälkiruoista tärkein on mämmi, ja varmaankin yhden tuokkosen ostan. Syön mämmiä joko perinteisesti kerman kanssa tai sitten vaniljakastikkeen kanssa, ja arvelen saman tuokkosen riittävän useaksi päiväksi. Pashaa olen syönyt kaksi valmista rasiallista parin viime kuukauden aikana, mutta kyllä se tuntuu turhan tuhdilta.

Ruokapöydälle olen jo levittänyt vihreän paperiliinan päälle hassut keltaiset pääsiäistipuset. Pikkaisen mietin, että paistaisinko pääsiäisen aikaan lammasta. Aiemmin talvella tekemäni annos alkaa olla jo loppu pakkasesta, ja lammas on vain niin hyvää.

Pääsiäisenä on tarjolla myös monenlaista musiikkia, joista tunnetuimmat ovat Matteus- ja Johannespassio. Arvelen kuitenkin, että olen liian laiska lähtemään näihin tilaisuuksiin.

Minua viehättää vuosi vuodelta enemmän pääsiäinen, mutta jos olet allerginen uskonnolle, niin tätä edemmäksi ei kannata lukea. Palmusunnuntain kansan riemusta on vain muutama päivä kiirastorstai-illlan kireään tunnelmaan. Kiirastorstaina monessa kirkossa verhotaan mustiin vähintäänkin alttari, jolle asetetaan viisi ruusua. Pitkäperjantaina messu on ilman musiikkia, ja pappi pukeutuu mustaan. Vielä illalla voi täällä Helsingissä osallistua Via Crucis-tapahtumaan, jolloin voi kansanjoukon mukana kävellä keskellä teitä valoisana kevätiltana. Lauantai-illan päätteeksi mustat vaatteet vaihdetaan valkoisiin. Joissain kirkoissa voi jopa osallistua yhteiselle aterialle. Ortodokseilla on oma upea pääsiäisyön messunsa, jota joskus kuuntelen.

Pääsiäisen draamassa viehättää tuttuus, ja samalla tapahtumien voimakkaat käänteet. Messun musta väri kuvaa kärsimystä ja kuolemaa, ja valkoinen väri kuvaa iloa ja riemua. Kaikkein synkimmästä ja mustimmasta hetkestä noustaan pääsiäissunnuntain riemuun.

Pääsiäinen asettuu täällä Etelä-Suomessa monasti keväässä hetkeen, jolloin musta maa alkaa versota uutta elämää, vihreitä lehtiä ja keltaisia narsisseja. Talvi on takana, päivät pitenevät nopeasti ja valo voittaa pimeyden. Ensimmäisten peippojen laulu kuiskaa jo kesästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.