Röyhkeät kapinalliset

Kaija kehotti katsomaan Inhimillinen tekijä -sarjan jakson Onko pakko laihduttaa, ja kyllä kannatti. Jaksossa teatterintekijä Raisa Omaheimo, kansainvälisen politiikan tutkija Saara Särmä sekä urheilulääkäri Pippa Laukka keskustelivat lihavuudesta.

Saara itse totesi, että hän olisi kaksikymmentä kiloa hoikempi, jos ei olisi koskaan laihduttanut, ja voin sanoa samaa omalta kohdaltani. Dieetit eivät opeta syömään oikein, vaan pikemminkin tuhoavat vähänkin kunnollisen syömisrytmin. Saatetaan keskiviikkona repsahtaa, ja ahmitaan koko viikonloppu, kunnes taas kiristetään äärimmilleen maanantaina.

Muistan itse aikoinaan ajatelleeni, että jos ensin varoo kaloreita ja syö näkkileipää kuin suklaata, niin kohta syö suklaata kuin näkkileipää. Pippa totesikin, että ruoan tarkkailu ja mielihalujen kieltäminen vain lisää nälkää.

Raija totesi hyvin, että jos se olisi tiedosta kiinni, niin Suomessa ei olisi yhtään lihavaa. Raija myös totesi hyvin, että miksi ei kysytä, miksi syöt liikaa. Todellisista syihin ei puututa, joita voivat olla kielteisten tunteiden karttaminen sekä kyvyttömyys suuttua ja asettaa rajoja.

Pidin ajatuksesta, että hyväksyttäisiin itsemme sellaisina kuin olemme. Lempeyttä itseä kohtaan ja armollisutta kyllä tässä ajassa kaivataan. Painoindeksi 25 on normaalin yläraja, ja se tarkoittaa 165-senttisellä 68 kiloa ja 170-senttisellä 72 kiloa. Silti monet pinnistelevät päästäkseen paljonkin sen alapuolelle.

Kaikille ei luonnistu pysyä laihoina, johon viittasin jo tammikuun postauksen linkissä laihuuden ihannoinnin järkyttävä tulos. Jos naisista 84 prosenttia on tyytymättömiä painoonsa, mutta THL:n mukaan ylipainoisia ja lihavia on 46 prosenttia, niin se tarkoittaa, että 38 prosenttiyksikköä naisista murehtii painoaan turhaan.

En voi olla miettimättä, että kummastellaanko tulevaisuudessa tämän ajan ihannetta laihuudesta. Aikoinaan Kiinassa sidottiin naisten jalat, eikä sitä tapaa pystytty kitkemään oikein millään kunnes vasta kommunistinen hallinto sai tavan loppumaan. Varmastikaan ei olisi hyväksytty, jos joku ”isojalkainen” olisi kummastellut saatikka kritisoinut tapaa. Varmankin koettiin, että nainen on pienijalkaisena naisellinen ja kunnollinen.

En voi olla miettimättä, että paljonko haaskataan energiaa aivan tarpeettomaan laihduttamiseen. Miksi pystyttää oma vankilansa, kun voi elää vapaana.

Kiitos Kaija, että kehuit tuota ohjelmaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.