Tähän asti pääsin

Stressaantuneina ahmivien ei todellakaan kannata kokeilla kitukuureja

Olen aikoinaan painanut 57 kiloa ja pituuteni on 157 senttiä, joten painoindeksini oli silloin hipsun yli 23. Pidin itseäni lihavana, ja sen jälkeen olen kokeillut erilaisia kuureja, jotka kaikki ovat osaltaan lihottaneet minua.

Jos stressaantuneena ahmii makeaa ja rasvaista kuten minä, niin todellakaan ei kannata kokeilla mitään kitukuuria. Kitukuuri laihdutti minua ehkä kolme kiloa, ja seuraavien kuukausien aikana lihoin viitisen kiloa. Kun sen toistin tämän riittävän monta kertaa, niin lihoin 90-kiloiseksi, joista olen kymmenisen kiloa pitänyt poissa nelisen vuotta.

On ikävää, että ei ole median ihanteen mukainen, mutta vielä kurjempaa on lihoa oikeasti lihavaksi. Toisaalta kuluttajalla on oikeus määrätä kukkarollaan, joten tikkulaihojen naisten koristamia elokuvia tai ohjelmia ei ole pakko katsoa eikä ostaa heidän mainostamiaan tuotteita.

Jos stressaantuneena ei pysty syömään, niin stressi saattaa pahentua siitä, mutta näppituntumani mukaan tällaiset henkilöt eivät helposti liho. Joten he voivat turvallisin mielin tehdä kaikenlaisia kitukuurien kokeiluja.  Heille sopii ohje ”syö vähemmän ja liiku enemmän”, mikä ohje saa stressiahmijan vain lisäämään syömistään.

viileakaapissa vihanneksia

Meille lihaville aina kerrotaan, miten pitäisi syödä vihanneksia. Yllä on kuva viileäkaapistani lauantailta, joten kyllä minä syön vihanneksia. Tai kerrotaan, miten rasvaton maito laihduttaa, jota olen juonut kohta kolmekymmentä vuotta. Jos rasvaton maito oikeasti laihduttaisi, painoni olisi teoriassa negatiivinen, mutta ei.

Minun kohdallani eniten ovat auttaneet

  1. nesteyttäminen erityisesti ahmiessa
  2. säännöllinen, tietoinen ja ravitseva ruokailu
  3. tiheästi taukoja ja palautumiseen oma tapa
  4. tiheästi ja kevyesti liikkumista

Suurimmat ahmimismäärät ovat pienentyneet merkittävästi juuri sen vuoksi, että nesteytän eli suomeksi juon lasillisen vettä sen karkkipussin ohella. Säännöllinen ruokailu pitää pahimman nälän poissa eikä ole niin halua rasvaiseen ruokaan. Tauot ja ylipäänsä omasta palautumisesta huolehtiminen hillitsevät halua käyttää ahmimista rentoutumiseen. Tiheästi ja kevyesti liikkuminen vaikuttaa parantavan kuntoani ja tuntuu paljon miellyttävämmältä kuin kerran viikossa tehdyt rääkit.

Tähän asti olen päässyt näiden reilun kolmen vuoden ja 332 postauksen aikana. Toisaalta olen kokolailla samassa painossa kuin aloittaessani, ja se on alkanut kiusata minua entistä enemmän. Ystäväni Tarja totesi, että jos olisin nuorempi, olisin saattanut laihtua lisää. Ehkä.

Tämä on näillä näkymin viimeinen postaus. Olen nauttinut kirjoittamisesta, ja vieläkin olisi ollut kymmenen ideaa kirjoittamatta. Viikoittain pyörittelin muutamaa ajatusta ja varsinaiseen kirjoittamiseen meni pari tuntia.

Kiitän ja kumarran lukijoitani, tämä oli mielenkiintoista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.