Rajahyödyn heikentäminen?

seuraavasta hyödykkeestä saa aina vaan vähemmän hyötyä

Aikoinaan kansantalouden kirjasta tarttui mieleeni rajahyödyn käsite, eli että seuraavasta tuotteesta saa vähemmän hyötyä kuin aiemmista. Ensimmäinen voileipä tai auto on hyödyllisin, mutta seuraavista on vähemmän hyötyä. Jossain kuvataan laskevaa rajahyötyä suorana, joissain näkyy kaarevuutta. Esimerkkikuvassani on seitsemän hyödykettä, mutta ei kannata takertua lukumäärään, vaan huomata muutos.

Leikin hiljattain ajatuksella verraten hyötyä makean antamaan mielihyvään, mitä kuvaan alempana olevalla kuvalla. Taaskaan ei kannata kuvasta katsoa lukuja tarkasti, sillä yritän vain hahmottaa muutosta.

Aikoinaan pystyin syömään suuria määriä makeaa, ja erityisesti kitukuurien jälkeen. Sain siitä merkittävästi mielihyvää, mitä kuvaan isolla vaaleanpunaisella alueella. Vaikka joskus söin ärtyneenä tai turhautuneena lähelle pahoinvointia, niin paljon oli myös aikoja, jolloin pystyin nautinnollisesti syömään monta erilaista tuotetta.

Nyttemmin monasti makean antama mielihyvä on jotakuinkin vihreän alueen mukainen, eli selkeästi vähäisempi kuin aiemmin, ja lisäksi mielihyvä pienenee nopeammin.

Olisi hienoa, jos päätyisi siniseen alueen esittämään tilanteeseen, että makea ei juuri maistuisi, ja sen antama mielihyvä pienenisi todella nopeasti. Jos rajahyödyn saisi heikkenemään, niin voisi puraista palaa suklaata, mutta lähtisi sen jälkeen tekemään jotain mielenkiintoisempaa.

Lihavana makea maistui pitkään, nyt makea ei samalla tavalla maistu ja toivottavasti vielä vähemmän jatkossa.

Tavallisen kunnollisen ruoan antama mielihyvä on noussut, ja makean antama mielihyvä on laskenut. Monasti aamiaisen keitetty kananmuna, puuro ja vähän vihanneksia  on yhtä maittavaa kuin suklaa, jota kuvaan kouluarvosana 8+. Suklaa ei ole todellakaan pahaa, mutta hämmentävästi se ei ole enää kovin kiinnostavaa.

Seuraavassa kuvassa pohdin kylläisyyteen vaikuttavia asioita, joita ovat ainakin, että syö ravitsevaa ruokaa säännöllisesti ja riittävästi. Lisäksi taas muistatan nesteytyksestä, jotta elimistö varmasti saa riittävästi vettä.

kylläisyyteen vaikuttaa ainakin ravitsevuus, säännöllisyys ja rittävyys

Ei voi olla kylläinen, jos ei saa ravintoa, ja tällä tarkoitan paitsi proteiinia ja kuitua myös lukuisia vitamiineja ja hivenaineita. Arvelen että runsaasti makeaa syövät ihmiset eivät saa riittävästi kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita.

Siinä vaiheessa kun syö enimmäkseen ravitsevaa ruokaa, niin aterioiden säännöllisyys vähentää ainakin minulla halua syödä rasvaista ruokaa. Säännöllisesti syödessä ateria-aikaan olen vähän nälkäinen, mutta ei todellakaan koe mitään ”sudennälkää” kuten joskus lihavimmillani ollessani. Lisäksi kun syön säännöllisesti, niin vähäisempi määrä ruokaa tuntuu riittävän.

Riittävä määrä ruokaa taas vaikuttaa siihen, että ei tule niitä huonoja ideoita tyyliin ”käynpäs tehtaanmyymälässä”, vaan että puuhastelee kaikenlaista muuta kiinnostavaa.

En tiedä, auttaako tämä laihtumaan, ja lisäksi tällainen yhden henkilön kokeilu makanhimon vähenemisestä on merkityksetön. Lennokas mielikuvitukseni maalaa kuitenkin esiin näkymän, että moni muukin huomattavasti vähentäisi makeisten kulutusta, mikä voisi harmittaa makeistehtailijoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.