Talven postaukset tiistaisin

Viime perjantaina tulin kotiin neljän jälkeen, ja huokaisin. Ensimmäinen lähipäivä oli takana koulutuksessa Myynnin ja markkinoinnin digiosaajaksi, mikä oli jännittävää, kiinnostavaa ja näköaloja aukaisevaa. Tajusin, että jos tosissani haluan opiskella ja hyödyntää tämän tilaisuuden, niin aikataulu on tiukka.

Perinteisen perjantai-illan sohvalle lysähtämisen sijaan suunnittelin, että mitä teen seuraavina päivinä. Oli pakko hyväksyä, että asiat on pakko hoitaa ajallaan, muuten en tule onnistumaan. Tein kotityöt perjantai-iltana, jotta lauantaina jää aikaa opiskeluun, mutta toki illalla ehdin katsoa Hyvän karman sairaalan ja pääuutiset.

Lauantaina tein päätöksiä sitten lisää. Keväällä olin saanut paljon pitkään roikkuneita asioita hoidettua sillä, että listasin ja ajoitin työt. Olin syksyn alussa tehnyt paljon pitemmän listan, jossa oli tehtäviä muutaman kansioin järjestämisestä paremman työpöydän ostamiseen.

Syyskauden alkaessa en juuri päässyt eteenpäin listalla, ja nyt päätin, että en yritäkään arviolta 148 tunnin urakkaa ennen joulua vaan pätkäisin sen 52 tuntiin. Kolme tuntia viikossa kuulostaa vähäiseltä, mutta aina se on oma ryhtymisensä ja varsinkin kaiken muun työn ohella.

Mielenkiintoisesti minulle on vaikeaa päättää olla tekemättä jotain, ja kaikki tehtävät tuntuivat aluksi yhtä tärkeille.  Toisaalta ole ajatellut, että koska aivan pakko on vain syödä terveellisesti ja viedä roskat, niin sitä taustaa vasten arvottaminen alkoi sujua. Lisäksi kun tajusin, että mikä tahansa päätös on parempi kuin ilman päätöstä, niin sain listan lyhentymään lähes kolmannekseen.

On kummallista, miten vaikea minulle oli päättää olla tekemättä jotain. Monesti olen aloittanut jotain hyödyllistä tai terveyttä edistävää, mutta jos se ei ole kiinnostanut tai tuntunut mukavalta, niin sitten se on jäänyt. Eikä ole yhtään kaivertanut.

Haluan antaa opiskelulle mahdollisuuden, ja luen oppikirjoja, mutta muiden kirjojen lukeminen saa jäädä. Minulla on pyörinyt yöpöydällä muutaman kuukauden Jääskeläisen Suomalaisten kuntokirja, mutta en ehdi siihenkään enää enempää syventyä. Sunnuntaina kirjoitan kirjasta postauksen, joka ilmestyy 24.9.2019.

Jo perjantai-iltana aloin ajatella, että vaikka rakastan kirjoittamista, niin tästäkin pitää tinkiä. Tähän asti olen postannut eli julkaissut tekstin palstallani joka tiistai ja perjantai, mutta tämän talven postaan vain tiistaisin. Seuraavan kerran minun on järkevää yrittää perjantaiksi postausta vasta 12.6.2020.

Olen antanut tälle koulutukselle työnimen MyMaD. Ehkä tämä on hulluutta, ja toki jos tulee liian rankkaa, niin sitten pitää tehdä kipeitä päätöksiä. Silti kiehtoo ajatus, että saisin koulutuksesta jotain tarttumaan työtehtäviini tai blogiini.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.