Pelottava lehmätoffee

Onneksi paino oli aavistuksen laskenut heinäkuun punnituksesta, ja nyt uskallan pohtia pientä tapahtumaa heinäkuusta.

Nautin lomastani, jota rytmitti muutama retki ja muu tapahtuma. Joutilaisuus tuntui hyvälle, sillä minulla oli aikaa tehdä juuri sitä, mikä sillä hetkellä sattui huvittamaan.

Heinäkuun alkupuolella näin kaupassa ns. lehmätoffeeta, siis joiden päällyspapereissa on kuva lehmästä. Samanlaisista makeisista käytetään myös nimitystä lehmäkarkki. Ehkä toffeessa on hieman maitoa, mutta ainakin niissa on runsaasti glukoosi-fruktoosi-siirappia.

Makean ystävänä pidän tästä toffeesta, sillä tuoreena se on aavistuksen rouskahtava eikä ollenkaan sitkeä. Pahimmillaan sitkeätä toffeeta syödessä tulee tunne, että hampaiden paikat lähes irtoavat, mutta lehmätoffeen voi miltei litistää kielellä kitalakea vasten. Lehmätoffeen maku on mieto mutta varmaankin monelle liian imelä.

Olin siis nähnyt lehmätoffeepusseja, joka jäi houkuttamaan. Muutaman viikon päästä ostin yhden 500 gramman pussin.

Olin syönyt sinäkin päivänä kunnollisen aamiaisen ja lounaan. Silti kun aloin syödä toffeeta, niin söin suurimman osan eli ehkä 300 gramman verran ehkä viidessä minuutissa. Oli pelottavaa, miten hyvälle se maistui ja miten nopeasti pystyin syömään sen määrän.

Join onneksi vettä, mutta oloni oli vähän aikaa kurja. Ehdin toivoa, että oloni olisi niin kurja, että en enää ikinä ostaisi lehmätoffeeta, mutta olo kyllä korjaantui muutamassa tunnissa.

Söin normaaliin aikaan kevyehkön ilta-aterian, mutta ehkä tunnin päästä pussiin jääneet makeiset alkoivat houkuttaa. Taas jossain viidessä minuutissa söin loput, eikä nyt tullut edes yhtään heikko olo.

Lehmätoffeessa on valmistajan ilmoituksen mukaan 406 kcal/100 g.

Pussissa oli 500 grammaa makeisia, joten pystyin hotkaisemaan melko kevyesti yli parituhatta kaloria kaikkiaan ehkä kymmenessä minuutissa. Se parituhatta kaloria on enemmän kuin päivässä tarvitsen energiaa.

Minua kauhistuttaa, miten helppoa minun on syödä lehmätoffeeta. Nautin mausta ja pystyn syömään sitä järjettömän nopeasti.  Voin hyvin kuvitella, miten huonosti sujuneen päivän päätteeksi ostaisin näitä makeisia, ja miten ne hetkeksi antaisivat hyvän olon.

Taitaa olla niin, että minä en pysty tahdonvoimalla vastustaman lehmätoffeeta. Saatan pienentää houkutusta lehmätoffeeseen laittamalla arjen sujumaan ja löytämällä muuta mukavaa omaan elämään. Ehkä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.