Ahneus ja rajat

Kirjoitin huhtikuussa töissä väsymisestä, ja miten osaltaan palautumista voisi auttaa, että pitää pieniä taukoja töiden välissä. Toki tauoilla on oma merkityksensä, mutta vielä tärkeämpää taitaa olla se, että osaisi rajata tekemisiään.

Tuntuu, että maailmassa on niin paljon kaikkea kiinnostavaa, että herkästi tulee ahnehdittua. Tekisi mieli tutustua niin moneen asiaan, lukea lukemattomia kirjoja ja artikkeleita sekä jäädä näpräämään jotain pientä yksityiskohtaa loputtomasti. Kuitenkaan aika eikä energia riitä kaikkeen.

Syömisen suhteen alan tajuta, että millään en pysty kaikkea maistamaan. Viikonlopun ajomatkalla pysähtyessäni huoltamolla huomasin tarjolla olevan kaikenlaista herkkua munkkirinkilöistä alkaen. Ostin vain pienen kahvijuoman.

Kassalla myyjä kysyi ”Riittääkö tämä?”. Huomasin selittäväni, että vaikka maailmassa on niin paljon hyvää, niin en jaksa eikä tee mieli enempää. Toki olin syönyt tavallisen lounaan reilua tuntia aiemmin, ja taukoa pidin lähinnä venytelläkseni jalkojani.

Mietin milloin alkaisin ajatella samalla tavalla tekemisten suhteen. On rajansa sillä, mitä yksi ihminen jaksaa ja pystyy tekemään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.