Pientä palautumista

Yksi mahdollinen syy ahmia on väsyminen töistä. Ahmiminen muodostaa työstä vapaan vyöhykkeen, joka on edes jonkinlaista lepoa keholle. Toki olisi hyvä löytää parempia ratkaisuja palautumiseen, ja hiljattain taisin keksiä yhden pienen elämää helpottavan ratkaisun.

Olen jo pitkään kirjoittanut töissä ns. työlokia, johon olen kirjoittanut ja kopioinut paitsi tekemättä olevat tehtävät myös kaikenlaisen sälätiedon, mitä työn tekemiseen liittyy. Työloki on ollut Word-muotoinen tiedosto, jossa päivät ja jotkin erikseen tarvittavat asiat on nostettu 2-tason otsikoiksi. Tarvittaessa jonkin tiedonmurusen löydän haulla Ctrl-F.

Päivien järjestys on sama kuin blogissa, eli uusin on ylimpänä. Aivan listan alussa on ”roikkuvat” eli työtehtävä, jotka olisi hyvä saada lähiaikoina tehtyä.

Aamuisin olen kopioinut edellisen päivän työlistan ylöspäin ja katsonut mitä on jäänyt tekemättä. Lisäksi olen yläreunan ”roikkuvista” kiskaissut tehtävän tai pari sen mukaan, mitä arvelen saavani päivän aikana tehtyä. Listassa on aina ”sähköpostin perkaus”.

Olen merkinnyt tehdyt työtehtävät hakasuluilla [], joiden väliin olen merkinnyt kellonajan. Työlistani on siis näyttänyt tältä

– tee haastava tehtävä A [9:12]
– tee hankala tehtävä B [10:26]
– tee helppo tehtävä C [11:07]

Toimin aikoinaan koulutussuunnittelijana, jolta ajalta kellonajan merkitseminen on jäänyt. Muutaman kerran kellonajasta oli hyötyä siksi, että pystyin kertomaan opettajalle ”yritin soittaa sinulle iltapäivällä, mutta en tavoittanut”. Nyttemmin kellonajan merkitseminen auttanut, kun olen tajunnut, että jokin sähköpostiviesti on tullut vasta edellisen perkauksen jälkeen.

Yleensä siis kellonajan merkitsemisestä ei ole ollut juuri mitään hyötyä, mutta minulle se on ollut hassua ja harmitonta, joten olen jatkanut ajan merkitsemistä.

Hiljattain tajusin, että saattaisin olla hieman vähemmän väsynyt työpäivän jälkeen, jos oikeasti pitäisin tauon ainakin hankalien ja haastavien töiden jälkeen. Olen nyt kokeillut, ja tuntuu olevan hyvä muutos.

Taukoon riittää viisi minuuttia, jonka aikana vaivun hetkeksi omiin ajatuksiini ehkä katsellen ikkunasta ulos. Merkitsen tauon loppumisajan kaarisuluilla {}, ja tehtävälistani näyttää nyt tältä

– tee haastava tehtävä A [9:12] {9:17}
– tee hankala tehtävä B [10:31] {10:36}
– tee helppo tehtävä C {11:17}

Näppituntuma on, että olen vähän pirteämpi. Helposti vain painan töitä,  jonka jälkeen olen aivan turhan väsynyt, vaikka pidänkin kahvi- ja ruokatauot. Kun pikkaisen pidän muitakin taukoja, vaikka näin ”mekaanisestikin”, niin olen pirteämpi päivän päätteeksi.

Tauoista on vielä se kerrottava, että aikoinaan saatoin pitää taukoa surffaamalla netissä. Yksi ongelma oli siinä, että nettisurffailu saattoi venähtää. Vielä pahempi ongelma on, että nettisurffailu ei oikeasti virkistä samalla tavalla kuin vain ajatuksiinsa vaipuminen.

ps. Tänä aamuna kävin vaa’alla, ja kyllä arveluni piti paikkansa, eli olin laihtunut. Vertailukelpoinen painoni on nyt 81,4 kg, joka on tasan kilon vähemmän kuin edellisessä punnituksessa. Hieno juttu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.