Tipaton tammikuu

Nyt on alkanut helmikuu, ja voin todeta, että koko tammikuu on mennyt ilman alkoholia. Eikä edes ollut vaikeata.

Olen aiemmin havainnut pientä kohkausta tipattomasta tammikuusta, mutta minulle on maistunut ajoittain lasillinen tai tölkillinen, enkä ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa tapojani.

Tammikuun alkupuolella tajusin, että en ole juonut yhtään alkoholia. Vuodenvaihteessa siemaisin alkoholittoman kuohuviinin, ja muutoin olen lipitellyt alkoholitonta olutta. Sukulaiset olin tavannut loppiaiskahvilla, jolloin en tarjoile alkoholia, ja ystävien tapaamiset olivat olleet päiväsaikaan ja ilman alkoholia.

Vain yhden kerran tein pienen pinnistyksen. Anulle lähetin sähköpostiviestin tipattomuudestani ennen illallistapaamista, niin että molemmat nautimme itsellemme mieluisia juomia. Tapaaminen sujui aivan yhtä mukavasti kuin aiemminkin.

Tänä iltana menen paikkaan, jossa ei käytetä alkoholia, mutta varmaankin taas ystäviä tavatessani juon muutaman lasillisen.

Viime keväänä kirjoitin Hieman vähemmän alkoholia, jossa totesin pitäväni nollaoluesta. Edelleenkin nautin samaa olutmerkkiä, jota viime keväänä sai lähimarketista vain yksittäisinä tölkkeinä. Nyt onneksi tätä minulle mieluista (en kerro merkkiä) olutta saa jo kuuden kappaleen pakkauksissa, joka minulla kuluu noin viikossa.

Tuskinpa tipattomalla tammikuulla on mitään  vaikutusta painooni, mutta tilanteen tiedän vasta 12.2.2019, jolloin teen helmikuun punnituksen. En siis vieläkään käy yleensä kuin kerran kuukaudessa vaa’alla.

Enemmän minun painooni vaikuttavat keksit tai suolapähkinät, mutta tuskinpa aletaan viettää ”keksitöntä kesäkuuta” tai ”suolapähkinätöntä syyskuuta”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.